Elämä jatkuu
Tänään on ollut Idan elämän viimeinen vapaapäivä. Huomenna neiti aloittaa päiväkotiin tutustumisen läheisessä Askbackenin daghemissä. Äiti menee töihin ja iskäkin aloittaa työt viikon päästä, kunhan Ida on ensin oppinut päiväkodin tavoille.
Aamulla neiti jatkoi vauvauinnissa käymistä iskän kanssa. Iskän mukaan Ida oli ottanut jo ihan uintia muistuttavia käsiliikkeitä, kun tavoitteli altaassa kelluvia leluja. Idan päviäunien jälkeen koko perhe kävi Olarin Prismassa ruokakaupassa. Päivälliseksi syötiin jauhelihakastiketta ja spagettia.
Kesän kotona olleet lelut tuntuivat taas uusilta.
Iskä ja äiti löysivät kotoa uusia paikkoja, jotka ovatkin yhtäkkiä muuttuneet vaarallisiksi. Ida on muuttunut aika lailla nopeammaksi ja ketterämmäksi puolessatoista kuukaudessa.
Ja tätä samaa rataa elämä jatkuu varmaan tulevaisuudessakin. Tosin siitä ei voi enää lukea tästä blogista, sillä tämä merkintä jää viimeiseksi, mitä äiti kirjoittaa. Tavallisen ihmisen aika kun ei riitä ihan kaikkeen, mita haluaisi tehdä. Käsitöistä ja askartelusta äiti ei aio luopua ja kun töissä on pakko käydä, niin jostain on saatava lisää aikaa. Äidin ajanpuute siis koitui tämän blogin kohtaloksi.
Reilu vuosi kotona Idan kanssa on mennyt tosi nopeaan. Monta riviä tekstiä on syntynyt sekä omaksi että muiden iloksi. Lisäksi blogiin on liitetty vajaa 1300 valokuvaa neidin elämänmenosta.
Arki alkaa ja elämä jatkuu. Ida, äiti ja iskä sanovat kaikille hei hei!
Comments (6)Kommentit
Jätä kommentti
Työn iloa äidille! On ollut mukava seurata Idan kuulumisia ja kehitystä. Toivottavasti törmäillään kotiseudulla. Ja onhan aina FB
Kiitokset Idan elämän tapahtumien kirjaamisesta tähän päiväkirjaan! Niitä on ollut todella suuri ilo seurata! Ida on kasvanut ja varttunut ihan silmissä pienestä parkuvasta (aika vähän sentään) kääröstä itselliseksi neitokaiseksi, joka näyttää hyvin tietävän, mitä tahtoo.
Sääli, ettemme pääse enää Idan elämään mukaan tällä tavalla, mutta Äidinkään vuorokaudessa ei ole enempää kuin 24 tuntia, joten juttu on ymmärrettävä.
Toivon mukaan voimme joskus “skypetellä”, jotta tuntuma Idan kasvuun säilyy!
Oi että, tätä on ollut niin kiva lueskella! Mutta sangen ymmärrettävää, itsellänikin näin kahden veijarin kanssa meinaa aika loppua kesken ja poikien blogi päivittyy harvakseltaan…
Mahtavaa Idalle ja teille kaikille, että olette dokumentoineet neidin upean ensimmäisen vuoden niin tarkkaan
Työniloa, törmäillään varmaan joskus!
Voi, tulee ikävä tätä blogia! Ymmärrän kyllä, että työssäkäyvän illat ovat tosi lyhyitä.
Meillä jäi sitten mökkireissu tekemättä, Janne oli väsynyt ajamiseen ja halusi olla viimeisen lomaviikkonsa kotosalla (ja festareilla). Ehkä nähdään syksyn mittaan vaikka Espoossa.
Toivottavasti Idakin sopeutuu hyvin uuteen vaiheeseen, mukautumista se häneltäkin vaatii. Työn iloa äidille ja voimia kaikille toivottelee Keväjärven porukka.
Hei!
Olipa kiva pitkästä aikaa vierailla Idan sivuilla. Olette olleet tosi ahkeria ja ammattilaisia, kun olette näin mahtavia päiväkirjasivuja tehneet Idasta.
Toivottavasti saamme lukea joskus vielä jatkoakin näille sivuille…
Hyvää jatkoa teille kaikille ja vaihdetaan kuulumisia joskus vaikka sähköpostitse. Idalle terkkuja!
T:Pirjo