Prinsessa Idan päiväkirja

Pieni päivänsäde sairaalassa

Kun äiti ja iskä aamulla tulivat sairaalaan, oli neiti ”keskustelemassa” hoitajan kanssa aamupuuron ääressä. Tuntia aiemmin syöty hedelmäsose taisi vielä täyttää vatsaa, sillä puuro ei mennyt alas. Toisaalta, puuro oli lämmintä, joten ehkä se ei tuntunut eilen leikatussa kitalaessa kovin hyvältä.

Kun puurosta päästiin, Idan mieli parani. Leikkihuoneessa touhutessaan tyttö oli ihan entisensä, mitä nyt kasvot ja silmät olivat vielä vähän turvoksissa. Eilinen leikkaus ei tuntunut rasittavan neitiä juuri lainkaan, ihme kyllä. Edes käsiin laitetut lastat, jotka estävät käsien menon suuhun ja leikkaushaavaan, eivät tyttöä haitanneet.

ida0863

Ida ilahdtti hoitajia ja muita potilaita juoksentelemalla edes takaisin käytävällä ja hymyilemällä jokaiselle vastaantulijalle. Neidin etenemisvauhti alkaa muuten olla jo aika kova.

ida0864

Aamupäivällä Idan korvalääkäri kävi tarkastamassa tytön korvat. Putket olivat paikoillaan ja avoinna, kuten kuuluukin. Ida taitaa olla jo niin rutinoitunut korvalääkärissä kävijä, että tällaiset ihan tavalliset korviin kurkkimiset eivät enää paljoa hetkauta. Tutkimus sujui siis kohtalaisen sulavasti.

ida0865

Pian saatiin myös kanyyli pois kädestä. Se oli jätetty leikkauksen jälkeen paikoilleen varmuuden vuoksi, jos neiti ei olisi suostunut heti syömään. Ruoka kuitenkin meni alas aivan mallikkaasti, joten Krista-täti poisti moisen hökötyksen neidin kädestä menoa häiritsemästä. Touhu kiinnosti Idaa kovasti ja tyttö seurasi Kristan varmoja otteita silmä kovana ja kieli ulkona.

ida0867

Ida nukkui puolentoista tunnin päiväunet. Äiti vähän epäili, että niinköhän se riittää, mutta niin vain riitti. Hyvä mieli säilyi koko päivän. Ja miksei olisi säilynyt, sillä näin mahdottoman paljon huomiota iskältä ja äidiltä Ida ei tavallisena arkipäivänä saakaan.

ida0866

ida0868

Päivän aikana Ida pisteli 10 purkillista sosetta (kaikki kylmänä, myös lihauruoat), joi pari pientä pakkausta korviketta ja söi pari desiä puuroa. Tähän vielä päälle mainittakoon viisi komeaa kakkaa, joista viimeisin saatiin pyttyyn. Siinäpä on niin uskomattomat lukemat kaikkea, että ihan ihmetyttää. Äiti ja iskä päivittelivät hiljaa mielessään sitä, että tyttöhän leikattiin siis eilen, eikä viikko sitten.

ida0870

ida0869

Illalla leikkihuoneessa touhuttiin vielä kaikenmoista. Ida malttoi ihmeen hyvin välillä rauhoittua kirjan ääreen.

ida0871

Legoilla leikkimiseen Ida ei kyllästynyt koko päivänä. Loistava juttu oli se, että nyt tytön voi antaa leikkiä niillä yksikseenkin, sillä lastat estivät käsien taivuttamisen ja samalla siis legojen joutumisen suuhun. Kyllä äiti tosin Idan kanssa aika paljon istui lattialla legoja yhdistelemässä. Ida oppi jo irroittamaan palaset toisistaan, mutta takaisin ne osuivat vain vahingossa. Kahta palaa enempää neiti ei vielä ymmärtänyt, vaan kun äiti yhdisti monta palaa ja pyysi Idaa irroittamaan ne toisistaan, Ida laittoi pötkön aina vain kahteen osaan.

ida0872

Illalla puoli kahdeksan aikaan Ida oli jo kaikesta touhuamisesta niin poikki, että äiti ja iskä laittoivat neidin suosiolla nukkumaan. Sekin sujui lähes huudotta ja alta aikayksikön. Voi pientä päivänsädettä.

Comments (3)

Kommentit

  1. Eve 22 huhtikuu, 2009 22.09

    Hyvä kuulla, että kaikki sujuu mainiosti. Leikkihuone on niin hyvinvarustellun näköinen, että varmasti siellä viihtyy. Enkä muuten enää ihmettele, kuinka Ida on jo isompi kuin Ainu, joka ei ole ikinä syönyt noin paljon yhden päivän aikana!

  2. mummo ja ukki 22 huhtikuu, 2009 22.56

    Kuvista ja menosta päätellen tuntuu aivan ihmeelliseltä, että leikkauksesta on todellakin kulunut vasta vuorokausi!? :o
    Pienten toipumiskyky on näemmä vertaansa vailla. Ida varmaan saa jotain kipulääkettä, ettei haava tunnu kovin hankalalta, kun hän pystyy jo syömään tuollaisia määriä! Hieno juttu kaiken kaikkiaan!

  3. minna 23 huhtikuu, 2009 6.55

    Neiti sai kyllä kipulääkettä, mutta esimerkiksi illalla ei tarvinnut antaa tiheimmän antovälin mukaan, kun Ida pärjäsi jo ihan hyvin. Ennen nukkumaan menoa sitten laitettiin suppo. Supoilla on pärjätty koko päivä, sillä eilen ei annettu morfiinia kertaakaan, kuten edellisen leikkauksen jälkeen. Ja silti tuntuu ruokahalu olevan kohdallaan.