Prinsessa Idan päiväkirja

Archive for tammikuu, 2009

Parhaat lelut löytyy keittiöstä

Ida liikkuu päivä päivältä enemmän ja löytää kotoa uusia juttuja. Keittiössä Ida osui oikein kultakaivokseen, kun löysi tyhjät limsapullot. Voi onnen päivää! Limsapullo on Idasta tosi kiva lelu. Se pitää hassua ääntä lattialla ja sitä ei millään meinaa saada kiinni kun se menee aina pakoon.

ida0629

Eipä ottanut aikaakaan, kun tyttö oli saanut levitettyä pullot keittiön lattialle. Ja ai ai, kun niitä oli mukavaa läpsiä liikkeelle.

ida0630

Äiti vähän ihmetteli, että miten tyttö sai pullot laatikosta ulos niin kätevästi. Kaipa ne olivat sopivan kevyitä pienen tytön nostella ja kun olivat siinä laatikossa niin hyvin paikoillaan, niin hän sai niistä kiinni.

P.S. Tämän päivän pottasaldo: 4 istuntoa, 1 kakka pottaan juuri sillä hetkellä kun iskä tuli töistä kotiin.

2 comments

Kakka, se on kakka!

Tänä aamuna piti kiirettä heti puuron jälkeen. Kun kippo oli saatu tyhjäksi äiti nappasi Idan kainaloon ja istutti tämän potalle. Tytöllä on yleensa tapana kakata vaipaan jo ruokailun aikana, mutta tänään Ida ei ollut vielä ehtinyt. Siispä potalle istumaan. Naamanpesukin jäi välistä, kun äiti piti niin kiirettä.

Potalla leikittiin peilillä ja luettiin kirjaa ja juteltiin ja ”mämmätettiin”. Ja istuttiin. Ja istuttiin. Huh, ja istuttiin. Onneksi tyttö nyt malttaa istua, ettei tarvitse sentään kiinni pitää.

Ensin tuli monta pientä pierua. Sitten oli piiitkä tauko. Sen aikana istuttiin. Äiti luui jo, että homma meni pelkäksi istumiseksi, mutta sitten, kuin varkain, oli pottaan ilmestynyt kaksi komeaa pötkylää. Idakin innostui, kun äiti oli niin riemuissaan! Puuronjämät vain purskusivat nenästä, kun Ida iloitsi.

ida0628

Voi olla että on sattumaa, että kahtena peräkkäisenä potalla istumisjaksona saadaan heti saalista, mutta ei se haittaa. Pääasia että pottaan jotain ilmestyy, oli sitten tarkoitus tai vahinko!

2 comments

Pissat pottaan!

Monta kertaa sitä on jo yritetty, nimittäin tytön istuttamista potalla. Mutta jos ei halua istua, niin ei halua. Eilen ja tänään on kuitenkin otettu ihan asiaksi, että tyttö potalla viihtyisi. Potta jopa kannettiin olohuoneeseen, että siihen päästään mahdollisimman usein istumaan. Lisäksi Idalle annettiin käteen monenmista viihdykettä, ettei hän pönkeäisi itseään seisalleen ihan heti kun pylly potanreunaan koskee.

Se oli se toinen pitkä istunto milloin se sitten tapahtui. Pissat tulivat pottaan! Kylläpä äiti ja iskä olivat ihmeissään, että nytkö jo? Kumpikin oli valmistautunut pitkään taistoon tytön potalla pitämiseksi. Hommaan riitti kuitenkin kaksi istuntoa.

ida0627

Ida oli selvästi itsekin ylpeä hienosta suorituksesta, josta äiti ja iskä niin innostuivat. Tästä se siis alkaa, potalle opettelu.

4 comments

Vauvakerhopäivä

Koittihan se vihdoin se tiistai ja päästiin vauvakerhoon. Viime viikkoinen kerho jäikin välistä flunssan takia, mutta nyt äitikin on jo sen verran parantunut, että uskaltautui liikkeelle. Moni muukin oli uskaltautunut, vaikka oikea flunssa-aalto oli pyyhkäissyt läpi kerholaisten. Ainakin viisi vauvaa oli ollut viime viikolla kuumeessa ja flunssassa.

Nyt Ida malttoi vähän jo leikkiä lattiallakin, eikä ihan koko aikaa roikkunut aikuisissa. No, aika paljon aikaa kului Virpin sylissä, mutta ei enää niin paljon kuin aiemmin.

ida0625

Myös Katariina oli tullut kerhoilemaan ja Ida tervehti tyttöä nipistämällä tätä poskesta. Idalla on ihme nipistelyvaihe menossa, sillä äidilläkin on käsivarret ihan mustelmilla, kun Ida osoittaa ”hellyyttä” äitiä kohtaan. Onneksi Katariina ei tainnut tätä nipistystä kovin pahasti ottaa. Tosin Ida nipisti Katariinaa myöhemmin uudelleen ja silloin tytölle tuli itku. Eipä Ida vielä ymmärrä, vaikka äiti miten yrittää selittää, että nipistely tekee kipeää ja niin ei saa tehdä.

ida0622

Kerhossa oli mukavia leluja ja lelulaatikoita, jotka nurin päin käännettyinä soveltuivat erityisen hyvin ylösnousutuiksi. Ensin siis leikitään leluilla ja kun se kyllästyttää, sitten kivutaan ylös.

ida0623

Nikolas kannustaa Idaa kun tyttö nousee ylös laatikon päälle. Vanessa leikkii taustalla omia leikkejään.

ida0624

Idalla oli kerhossa ensi kertaa päällä äidin ompelema liivimekko. Ihan hyvin mekko toimi ja sai kehujakin, vaikka kangas onkin vanhasta tyynyliinasta…

Liivimekon lisäksi äiti on surruutellut laminoiduista puuvillapaloista vaippapusseja, joihin saa likaiset vaipat reissun päällä. Hyvin toimivat nekin. Päällimmäisessä pussissa on sisällä kaksi vaippaa imuineen pesuun menossa.

ida0626

3 comments

Konttauksen ensiaskeleet

Ida pääsi heti testaamaan keittiön alalaatikoiden stoppareita. Tytön tavaksi on tullut mennä keittiössä ensimmäisenä uunipeltilaatikkolle, sillä sen kahva on kaikista matalimmalla. Niin Ida teki nytkin. Nyt se oli vähän turvallisempaa, sillä laatikko ei tullut enää ulos, vaan stoppari pysäytti sen. Laatikon kahvaa vasten Ida pinnisti ylös. Tosin ihan seisaalleen asti tyttö ei päässyt, sillä kahvasta täytyi pitää kiinni ja se mokoma oli aika matalalla.

ida0619

Aikansa kahvan kanssa äherrettyään tyttö päätti, että nyt täytyy päästä äidin luo, sillä äidin käsien avulla ainakin pääsee ihan seisaalleen asti. Tyttö oli sattumalta konttausasennossa ja aivan yhtäkkiä lähtikin siitä etenemään konttaamalla eikä lösähtänytkään mahalleen ryömimään, kuten tavallisesti. Äiti oli silmänsä pudottaa, mutta onneksi ymmärsi kuitenkin painella kameran nappia.

ida0620

Ensin Ida eteni vähän ihmetellen itsekin, mutta sitten vauhtikin löytyi. Konttaamalla pääsikin eteenpäin aika kyytiä!

ida0621

Onpas jännä jatkossa nähdä, milloin konttaus vaihtuu siksi varsinaiseksi etenemistavaksi ryömimisen sijaan. Tästä ensikokeilusta se lähtee!

2 comments

Keittiö turvallisemmaksi

Ida oli apulaisena, kun iskä laittoi keittiön alalaatikoihin stoppareita. Apulaisena olo olikin kiinnostavaa hommaa, sillä keittiöstä paljastui Idalle ihan uusia juttuja, kun tyttö pääsi käsiksi laatikoiden sisältöön.

ida0614

ida0615

Välillä täytyi huomioida vähän äitiäkin. Tai äiti kiinosti Idaa lähinnä siksi, että äidillä on kädet jotka hän antaa tytölle ja niitä vasten Ida pääsee nousemaan ylös. Ylös nouseminen on edelleen tytön mielestä kaikista hauskinta koko maailmassa.

ida0616

Alalaatikoita on aika paljon, joten iskällä on kova työ niiden kanssa.  Ida on ihan innoissaan eikä tiedä tutkisiko mielummin leivinpaperilaatikon sisältöä vai iskän työkaluja. Kummatkin ovat kiinnostavia, sillä ne ovat aikuisten juttuja. Siis tavallaan kiellettyjä.

ida0617

ida0618

Eikös muuten Idalla olekin hienot verkkarit jalassa? Äiti sai eilen illalla päähänpiston ja ompeli ne Idalle ihan ex tempore. Niiden kangas on äidin omista vanhoista verkkareista, jotka olivat jo kuluneet puhki haaroista, mutta niiden lahkeista löytyi vielä hyvää kangasta pienen tytön housuihin. Äiti oli verkkareihin tosi tyytyväinen eikä näytä Idakaan valittavan.

2 comments

Imulla on väliä

Sakset suihkivat ja saumuri surrasi, kun äiti ompeli Idan vaippoihin lisää imuja bambusta. Tänään valmistui 15 luonnonvalkoista 2-kerroksista bambuimua, joissa puolessa on viininpunainen ja puolessa oliivinvihreä reunusommel. Lisäksi valmistui 5 pinkkiraidallista metrin mittaista 2-kerroksista bambuimua, jotka taitellaan 4 osaan ennen vaippaan laittoa.

ida0611

Raidallisissa imuissa oli ihan mahdottoman kova työ. Äiti pesi kankaat ennen leikkausta ja laittoi ne kuivimaan suorassa, jotta ne olisi helppo leikata. Pehmeä bambu ei millään asettunut suoraan vaikka äiti miten yritti ja niinpä se piti suoristaa kuivana ennen leikkausta. Erityisen tärkeää se oli siksi, että raidat paljastavat, jos kangas on vinossa. Äiti asetteli kangasta yli puoli tuntia, mutta sai kuin saikin sen suoraan. Raidallisia imuja äiti ei siksi enää toista kertaa taida tehdä, vaikka ne kivan näköisia olisivakin.

Aiemmin äiti on tehnyt imuja hampusta (tummemmat) ja samasta bambukankaasta kuin nytkin. Tiimalasin muotoon leikattu imu ylettyy vaipan sisällä paremmin laidasta laitaan, mutta sitä tehdessä tuleekin hukkapaloja ja se on työläämpi leikata. Tiimaimua ei myöskään voi taittaa puoliksi, jos johonkin kohtaan tarvitsisi paksumpaa imua. Nämä imut pysyvät käytössä, mutta uudet tulevat niille kaveriksi. Yhdessä ne toimivat varmaankin ihan hyvin.

ida0612

Nämä imut ovat olleet käytössä jo kolmisen kuukautta. Niissä on käytetty väriä vaihtavaa lankaa, joka näyttää kivalta, mutta se mokoma päästi väriä ja värjäsi kaikki imut heleän vaaleanpunertaviksi. Nyt lanka alkaa näyttää haalistuneelta. Siksi äiti ei enää laittanut uusiin imuihin sitä. Lisäksi hamppuimuista äiti oppi sen verran, että vaikka ne imevätkin tosi hyvin, ne ovat hieman kovia, joten siksi äiti jätti tällä kerta hamput pois.

ida0613

Ida tuli auttamaan äitiä imujen pois siivoamisessa. Tytöllä on nenä hieman punainen, koska hän onnistui hetkeä aikaisemmin kaatamaan päälleen metallijalkaisen puupallin kun yritti kavuta sitä vasten ylös. Se taisi osua nenään. Auts.

1 comment

Uusi pinnasuoja ja Idan uusi taito

Äiti sai vihdoin ja viimein Idan huoneen kaikki sisustustekstiilit ommeltua. Keväällä jo ennen Idan syntymää valmistuivat verhot, hyllyköiden tarralla kiinnittyvät ovet ja hoitopöydän ”hame”. Nyt vihdoin myös pinnasuoja on valmis. Pinnasuoja viivästyi, koska keväällä sängyn tulo viivästyi. Idan synnyttyä ompelu jäi hetkeksi ja sen jälkeen kun taas kone surrasi, syntyi vaippoja.

Uusi pinnasuoja pääsi heti paikoilleen sänkyyn. Äidin apuna petaamassa ollut Ida ei pysynyt sängyssä makuullaan, vaan ponnisti sen laitoja vasten ylös. Nyt voi sanoa, että tyttö nousee kyllä ihan itse tukea vasten seisomaan.

ida0604

ida0605

Tavallaan oli hyväkin, ettei äiti tehnyt pinnasuojaa etuajassa. Nyt kokemuksen kautta nimittäin äiti osasi jättää jalkopäädyn avoimeksi, jotta tyttö voi sitä kautta katsella ala-aulaan. Tässä tyttö poseeraa Wallace&Gromit -ilme naamallaan.

ida0606

Tässä vielä pinnasuoja tarkemmin. Se on samaa hiirikangasta kuin muutkin Idan huoneen jutut. Suojassa on sisällä vanua pehmentämässä ja taustana on kirpparilta ostetut vanhat verhot (suojan tausta näkyy ekassa kuvassa).

ida0607

Keväällä äiti kuvasi muut ompelukset heti tuoreeltaan. Tässä matalan hyllykön kangasovet, jotka pysyvät kiinni tarralla. Niiden taustakankaana on samaa verhoa kuin pinnasuojissa. Ovia tarvitaan, jotteivät kissat makoilisi Idan vaatteiden päällä.

ida0609

ida0608

Hoitopöydän mekko on myös tarralla kiinni. Siitä saa etuosan kokonaan irti, joten pöydän alle pääsee hyvin kaivelemaan ja alusen saa tungettua tarvittaessa ihan täyteen tavaraa. Takana näkyy myös korkea hyllykkö ovineen.

ida0610

4 comments

Turvaportti – kissojenkin turva

Ida vaeltelee edelleen yläkerrassa ympäriinsä. Kissat ovat ihmeissään, kun Ida ryömii itse paikasta toiseen. Sekä Treeffan että Svensson seuraavat joko suoraan tuijottaen tai sivusilmällä tytön touhuja kun ovat samassa huoneessa hänen kanssaan. Myös Ida katselee kissoja kiinnostuneesti, kun ne ovat hänen näkökentässään. Kumpikaan kissoista ei enää pelkää Idaa kovin paljoa, nyt nähtävissä on enemmän sellaista järkevää turvaetäisyyden pitämistä.

Turvaportti rappusten edessä on nykyään enimmäkseen kiinni. Tänään Treeffan ja Ida tuijottelivat toisiaan sen läpi nenät vastakkain. Ida hihkui ilosta! Treeffan selvästi ymmärsi, että tyttö ei tule portin läpi ja että näinkin lähellä on turvallista olla.

ida0600

Kovin kauaa Ida ei jaksanut Treeffaniin keskittyä, sillä kotona on nyt tosi paljon uusia tutkimattomia paikkoja. Treeffan odotti, että Ida poistuu kauemmas, tarkisti reitin turvallisuuden kurkistamalla ja livahti sitten olohuoneen ikkunalaudalle Idan huomaamatta.

ida0601

ida0602

Svenssonin kanssa Ida tuijottelee yleensä pinnasängyssä ollessaan. Svensson istuu ala-aulan lattialla jonne Ida näkee kun kääntyy pinniksessä pää jalkopäähän päin.

Muutaman kerran tyttöä hyssyttelemään tullessaan äiti on huomannut, että molemmat kissat istuvat ala-aulan lattialla neuvottoman näköisinä. Ne selvästi ymmärtävät, että nyt pienellä on hätä, miksi ei kukaan tee mitään? Aiemmin molemmat katosivat jonnekin turvaan, kun Ida aloitti huutamisen. Nyt käytös on muuttunut ja ne ovat tavallaan tytön ”turvana”, kun tätä itkettää. Aika jännä juttu.

Lisäys 23.1.
Illalla Ida nousi porttia varten itse seisomaan. Kylläpä riemu oli huima, kun tyttö huomasi, että nytpä ei äiti auttanutkaan!
ida0603

2 comments

Kotini on linnani

Tänään Ida ei enää malttanut istua äidin sylissä kuin noin kaksi sekuntia. Äidin mittapuun mukaan se tarkoittaa, että tyttö on taas kunnossa. Tänään ei myöskään enää riittänyt olohuoneen lattialla omien lelujen joukossa ryömiminen, vaan tänään Ida on käynyt omaehtoisesti tutkimusretkellä koko yläkerrassa.

Tutkimusretki alkoi matkalla lastenvaunuille. Niiden parissa vierähtikin hyvä tovi. Samalla tyttö kokeili kynsiään kissojen raapimispuuhun.
ida0596

Vaunuilta matka jatkui olohuoneen pöydän taakse, mutta sieltä äiti haki Idan pois, sillä siellä on johtoja ja muuta vaarallista. Ida ei tästä lannistunut vaan muutti suuntaa eteiseen. Siellä aika kului hyvin kengännauhojen kimpussa. Onneksi portti portaikon suulla pitää tytön pois rappusista.

ida0597

Seuraava kohde oli tuulikaapin ovi. Sen lasi oli hassun röpölöinen ja tuntui jännältä käsien alla. Ovea vasten Ida pääsi polviseisontaan, vaikka se olikin tosi kovan ähinän takana.
ida0598

Tutkimusmatka päättyi keittiöön, mistä äiti haki Idan pois, sillä siellä on vielä liian vaarallista. Iskä ei ole ehtinyt kiinnittämään alalaatikoihin stoppareita, joten laatikot liukuvat auki, kun tyttö niistä kiskoo. Tässäkin on uunipelti-laatikko jo kovaa kyytiä aukeamassa.

ida0599

Idan opittua liikumaan ja nousemaan tukea vasten ylös ovat lattiaan muksahdukset tulleet jokapäiväisiksi. Äiti yrittää vähän seurailla tytön touhuja ja muutaman kerran onkin saanut hänet kiinni ennen lattiaan osumista, mutta kyllä tyttö silti joka päivä monet muksahdusitkut itkee. Itku ei tosin joka keikahduksella tule, sillä äiti on yrittänyt pysyä tyynenä tytön muksahtaessa lattiaan, jotta Ida ei tavan vuoksi itke, vaan vasta sitten kun vähän sattuukin.

2 comments

Seuraava sivu »