Prinsessa Idan päiväkirja

Archive for lokakuu, 2008

Ihmeellinen ilta

Koko päivän Ida piti äitiä kovilla ja vaati viihdytystä jos minkämoista. Illalla, kun iskä tuli kotiin ja istuttiin pienen ulkoilun jälkeen kaikki yhdessä sohvalla, Ida ei kitissyt enää yhtään. Sekä isän että äidin kummastukseksi tytölle riitti vain se, että kaikki olivat lähekkäin. Tytön rauhoituttua iskä puuhaili vähän hänen kanssaan. Ja molemmat nauttivat.

ida0287

Ensin iskä antoi pusuja Idalle oikein roppakaupalla ja Ida kihersi tyytyväisenä. Sitten hän opetti Idalle miten pusutellaan takaisin. Tässä Ida antaa tosi märkää pusua iskän poskelle.
ida0288

Idalla oli jalassaan Fia-tädiltä saadut kirahvitossut, joita hän ihmetteli yhdessä iskän kanssa. Niissä on myös jalkapohjissa hauskat kuviot. Onpahan tossut muuten väärissä jaloissa.
ida0289

Isän ja tyttären yhteiset hetket huipentuivat siihen, kun iskä kaivoi Idan korvasta vaikkua ja tässä he yhdessä ihmettelevät sitä. Kaikkea sitä korvasta löytyykin!
ida0290

Illalla tyttö laitettiin jo toisena yönä peräkkäin nukkumaan kapaloituna. Äiti sai eilen pihalla vinkin naapurin Saaralta, että ehkä kapalo rauhoittaisi Idaa. Äitikin oli sitä jo ajatellut, mutta tiesi vanhastaan, ettei kiemurteleva tyttö pysy kapalossa ja viimeistään aamuyöstä vähintään kädet ovat vapaana. Saaralla oli kokemusta vastaavasta, ja hän neuvoi, että kun vauvan käärii aikuisten lakanaan, niin kapalo pysyy koossa paremmin. Äiti testasi hommaa hyvällä menestyksellä. Kapalossa Ida ei itkenyt unissaan yhtään niin paljon, kuin sairaalasta lainassa olevassa selällään pitävässä pakkopaidassa ja kädet sängyn reunoihin solmittuna. Ja silti huuli oli turvassa pieniltä käsiltä. Kiitoksia vinkistä, Saara! Varmaan teilläkin nukutaan paremmin, kun Ida on hiljaisempi öisin… :D

1 comment

Puklurätti pelastaa päivän ja muita viihdytyskonsteja

Idalla on mahdoton tarve saada jotain suuhunsa lutkutettavaksi. Tuttia ei saa leikkauksen jälkeen käyttää kuukauteen, eikä koko ajan voi syödäkään. Niinpä äiti hoksasi, että kun laittaa puklurätin Idan suun päälle, niin se helpottaa. Eilen Ida sai kielellänsä siperrettyä rätin reunan suuhun sopivaksi tupoksi ja imeä lutkutti sitä. Toisinaan riittää vain se, että rätti koskee huulia, sekin auttaa. Tässä viihdykkeenä myös telkkarsta tuleva Sinisen talon nalle.
ida0284

Tietokoneen näytöllä on paljon katseltavaa, kun äiti surffailee. Se kelpaa huvitukseksi hetken aikaa. Tosin äiti ei saa juuttua tutkimaan mitään sivua liian kauaksi aikaa. Äiti yritti ottaa ruutua tuijottavasta tytöstä kuvaa, mutta kamera olikin sitten kiinnostavampi kuin ruutu.

ida0285

Ulkona Ida jaksoi olla rintarepussa jonkin aikaa kitisemättä, sillä pihalla oli muitakin lapsia, joita oli mukavaa seurata. Tunti vierähti mukavasti ulkoillessa. Idalla on muuten ensi kertaa päässä äidin ompelema lohikäärmelakki. Reilut kaksi viikkoa sitten kun se valmistui, se oli hieman liian iso, mutta nyt alkaa olla jo sopiva.

ida0286

1 comment

Keskipäiväkyläilyä naapurissa

Äiti on saanut pidettyä kurissa suurimman osan Idan kiukunpurkauksista keksimällä kaikenmoista toimintaa. Tänään Ida ja äiti olivat päiväunien välillä kyläilemässä naapurissa Vilman, Sannan ja vauvan luona, kuten joka päivä tällä viikolla. Siellä äksöniä riittää vähän enemmän kuin äidin kanssa kaksin kotona. Tänään vauvakin oli hereillä ja Vilmalla oli liimaa-leikkaa-askartelupäivä.
ida0281

Naapurissa on kiinnostava lelukaari, sillä siinä roikkuu vähän eri vekottimia kuin kotona. Lisäksi leluihin yltää lattialtakin, joten Ida viihtyy niitä räpeltäessä ihan kohtuullisesti. Sidotut kädet yltävät hyvin leuihin, kun jalkoja nostaa hieman ylös.
ida0282

Idan huuli on parantunut hyvin, vaikka äiti välillä sitä puhdistaesaan miettiikin, että yrittääköhän pumpulipuikolla irroittaa huulta yhdessä pitävää liimaa vai kuivunutta räkää. Äiti on varmuuden vuoksi puhdistanut aika varovaisesti, ettei irroita mitään ylimääräistä.
ida0283

Comments are off for this post

Päivä kerrallaan

Kiukkukohtausten välillä Idalla oli tänään pari hyvääkin hetkeä. Äiti sai jopa muutaman hymyn!

Ehkäpä hyvä tuuli on johtunut siitä, että hemmoteltu tyytyväisen lapsen äiti on opetellut käyttämään vähän aivojaan, jotta muksu saadaan tyytyväiseksi. Vaunut ovat osoittautuneet erinomaiseksi tytön viihdyttäjäksi. Pieni liike rauhoittaa tyttöä ja auttaa nukahtamaan. Ja unihan se tunnetusti paras lääke (ihan kaikkeen) on.

ida0279

Lisäksi sitterissä tyttö ei pääse kääntymään selälleen ja yltää siitä räpeltämään lelukaaren vekottimia, vaikka kädet ovatkin kiinni. Kun on vähän jotain tekemistä, niin ei suututa niin paljoa.
ida0280

Huulen haava on onneksi parantunut hyvin. Sen hoidoksi riittää puhdistus pumpulipuikolla ja vedellä kaksi kertaa päivässä (ja lisäpuhdistuksia tarvittaessa, jos itkut kovin valuttavat räkää huulelle).

3 comments

Idan temperamentti löytyi

Sairaalapäivät sujuivat Idan kanssa rauhallisesti, sillä siellä oli koko ajan jotain katseltavaa. Kotona sen sijaan samat seinät tuntuvat kaatuvan Idan päälle ja kaikki se mitä Ida on täällä vanhempien kanssa aiemmin tehnyt, on nyt kiellettyä, koska huulta pitää varoa.

Tyttöä  suututtaa kohtalaisen paljon se, että kädet on sidottuina. Äiti ja isä saavat käyttää kaiken mielikuvituksensa tytön huvittamiseen, jotta tyttö ei kilju kurkku suorana. Pelkkä sylissä hyssyttely ei nimittäin enää riitä. Onneksi isä pääsi tänään lähtemään hieman aiemmin töistä.
ida0278

Kaikesta huolimatta Ida on venytellyt äänijänteitään useamman tunnin ajan sekä tänään että eilen. Täytyy vain todeta, että vaikka Ida onkin kohtalaisen tyytyväinen lapsi (ainakin oli ennen leikkausta) niin kylläpä hänestä temperamenttiakin löytyy! Huh.

3 comments

Ida pääsi kotiin!

Sunnuntaiaamuna Ida ja osaston kaikki muutkin lapset olivat jo hereillä kun isä ja äiti tulivat. Edellisenä yönä aikuiset olivat nimittäin siirtyneet talviaikaan, mutta vauvat elivät tietysti oman aikataulunsa mukaan.

Aamutoimien jälkeen vaihdettiin Idalle omat vaatteet ja hoitajatäti laittoi vielä korviin tipat viimeisen kerran. Leikkauksen yhteydessä Idalta putkitettiin korvat, kuten useimmilta muiltakin halkiolapsilta ja sitä varten tarvittiin korvatippoja muutaman päivän ajan.

ida0275

Kämppäkaveri Tomppa pääsi myös lähtemään kotiin samaan aikaan. Tässä potretissa Tomppa ja Ida isiensä sylissä. Tomppa oli innoissaan kotiin lähdöstä, mutta häntä vähän harmitti, kun lähteminen kesti pienen miehen mittapuun mukaan liian kauan.
ida0276

”Hei hei puoleksi vuodeksi Husuken hoitajatädit”, Ida ja vanhemmat totestivat. Kotimatkalle päästiin turvallisesti omalla autolla jossa oli mukavan kuivaa ja lämmintä, vaikka ulkona olikin todelinen koiranilma. Väsynyt Ida nukui koko matkan kotiovelle asti.

ida0277

2 comments

Neljäs sairaalapäivä

Isä ja äiti tulivat sairaalaan jo aikaisin aamulla kun Ida vielä nukkui, sillä he halusivat olla paikalla kun tyttö herää. Idaa tuntui aamulla nukuttavan erityisen makeasti, sillä hän heräsi vasta yhdeksän tienoilla. Yölläkin tyttö oli herännyt vain kerran, syönyt ja nukahtanut uudelleen.

Aamutuimaan on mukavaa istuskella iskän sylissä keinutuollissa käytävällä ja heräillä rauhassa. Osaton kaikki muut lapset ja heidän vanhempansa ovat jossain omissa touhuissaan.
ida0269

Sairaalassa Ida saa koko hereilläoloajan olla jomman kumman vanhemman sylissä. Siitä tyttö tuntuu nauttivan erityisesti. Sylissä istuessa tyttö ei kaipaa edes mitään leluja tai muuta viihdykettä, vaan rauhoittuu jo pelkästään keinutuolin mukavasta liikkeestä.

Välillä Ida innostuu heiluttelemaan käsiä ja jalkoja aivan vimmatusti ja hihkuu ääneen. Eihän sitä ihan koko aikaa vain keinua jaksa, välillä täytyy vähän irroitellakin!
ida0270

Ida joutuu pitämään käsisidoksia kahden viikon ajan, että huuli ehtii kunnolla parantumaan ennen kuin se joutuu pienten sormien käsittelyyn. Äiti ja isä ovat yrittäneet opetella solmimaan kädet siten, että ne eivät yllä suuhun missään asennossa, mutta se on mahdotonta. Näinkin tiukka sidos on liian löysä, kun tyttö nostaa jalat ylös ja painaa päätä alas. Siksi tyttöä täytyy vahtia koko ajan.
ida0271

Haavaa joutuu vielä puhdistamaan aika ajoin keittosuolaliuokseen kostutetulla puikolla. Tässä putsaajana on Husuken Seija-täti. Tyttö keskittyy touhuun ihan tosissaan. Puhdas nenäreikä tuntuu varmaan mukavammalle kuin tukkoinen.
ida0272

Iltapäivällä saatiin kanyyli pois kädestä ja lisäksi Ida nukkui kahdet kunnon päiväunet ihan oman rytminsä mukaan. Sen jälkeen tyttö alkoi jo tuntumaan ihan omalta itseltään. Kipulääkkeeksikin riitti vain pelkät Parasetamoli-supot. Iskän pusuttelu tuntuu olevan pienen tytön mieleen.
ida0273

Illalla päästiin kokeilemaan kiinteiden syömistä ja maisteltiin luumusosetta, jotta saataisiin kakka kulkemaan.  Vähän aikaa tyttö lipoi lusikkaa  kielellä, kuten avonaisen halkion aikaan syödessään, mutta tosi äkkiä Ida kyllä huomasi, miten lusikalla syödään ehjän huulen kanssa.  Ruokailusta syntyi kova sotku, mutta edes äiti ei siitä välittänyt, koska sairaalavaatteita ei tarvitse pestä itse!
ida0274

Ennen iltakylpyä mitattiin Idalta  lämpö ja se se vasta sottaista touhua olikin. Tyttöä alkoi nimittäin juuri silloin kakattamaan ja vasta neljäs mittauskerta onnistui. Niin, se taisi olla se luumu joka alkoi vaikuttamaan! Myös kämppäkaveri Tomppa sai kakan kulkemaan ja teki vaippaan sellaiset tortut, että takamuksen kohdalla näkyi vaatteiden päällekin lähes tennispallon kokoinen möntti. Kyllä sekä Idan että Tompan vanhemmilla riitti hervotonta naurua, kun he juttelivat kakkajuttuja rättiväsyneinä.

Ida nukahti jo ennen kahdeksaa oman tapansa mukaan syödessään iltaruokaa sängyssä selällään. Isä ja äitikin pääsivät sitten kotiin ja nukkumaan.

1 comment

Idan uusi hymy on ihana

Kun isä ja äiti aamulla menivät sairaalaan, odotti siellä tyytyväinen tyttö. Hoitajat sanoivat aamun sujuneen rauhallisissa merkeissä ja tytön syöneen jo 100 ml maitoa pitkätuttisesta erikoistuttipullosta. Kun Ida kuuli tuttuja ääniä ja näki äidin ja isän, väläytti hän ensimmäisen uuden hymynsä. Olipas se ihana! Uusi hymy on lähes puolta kapeampi kuin edellinen, mutta ihan yhtä mahtava. Kameralle tyttö ei vielä arvannut hymyillä.
ida0265

Hieman haavasta vielä vuoti verta, mutta se ei tyttöä haitannut. Kipulääkettä annettiin aika ajoin, joten huulta ei ilmeisesti edes särkenyt, sillä tyttö oli kohtuullisen tyytyväinen koko ajan. No miksei olisi ollut, kun isällä ja äidillä oli aikaa pitää tyttöä sylissä ja seurustella hänen kanssaan. Edes se ei tyttöä tuntunut häiritsevän, että kädet oli sidottu reisiin kiinni etteivät eivät menisi suuhun.
ida0267

Kädessä vielä kaiken varalta oleva kanyyli oli tytön mielestä suunnattoman kiinnostava, ja sitä piti tunnustella aika ajoin. Onneksi se on aika pehmeä, joten tyttö ei saa satutettua itseään sitä räplätessään.

Iltapäivällä äiti ja isä kokeilivat, joko sairaalan erikoistuttipullon voisi vaihtaa omaan tuttuun pulloon. Ja kuinkas ollakaan, omasta pullosta Ida imi maitoa yhtä ahnaasti kuin ennen leikkausta.  Äiti ihmetteli, miten ihmeellä tyttö voi jo imeä vasta leikatulla suulla, mutta sitäpä Ida ei kertonut, imeä lutkutti vain maitoa tyytyväisenä.

ida0268

Päivä oli Idan mielestä niin jännittävä, että hän ei malttanut nukkua kuin kahdet puolen tunnin päikkärit. Vähän tyttö haukotteli aika ajoin, mutta ei vain nukkunut, kun osaston vilinä oli niin jännittävää. Illalla Ida sitten nukahti omaan sänkyynsä imaistuaan 160 ml maitoa. Ihan kuin kotonakin. Kämppäkaveri, Tomppa 10 kk, nukahti myös samoihin aikoihin. Tompalta oli korjattu huuli puolisen vuotta aiemmin ja nyt sitten vielä kitalaki.

Äiti ja isä lähtivät kotiin nukkumaan päätettyään, että levänneet vanhemmat on tässä vaiheessa järkevämpi vaihtoehto kuin väsyneet koko ajan läsnä olleet vanhemmat.

3 comments

Ida 2.0

Idan leikkaus sujui suunnitellusti ja sairaalan sängyssä makasi iltapäivällä tokkurainen, mutta tosi ihanan näköinen tyttö. Huuli oli saatu yhteen kunnialla ja myös kova kitalaki oli korjattu. Kevään leikkaukseen jäi siis vielä pehmeä kitalaki. Ida oli saanut nyt ihan oman huoneenkin.
ida0263

Husuken osastolla hoitajat toivoivat, että leikkauksen jälkeen molemmat vanhemmat menevät kotiin nukkumaan, sillä silloin pieni potilas nukkuu paremmin. Myöskään vierailumme aikana ei ollut oikeastaan järkeä istua kovin kauaa sängyn vieressä, sillä Ida oli vielä aika lailla lääketokkurassa. Kipuja tytöllä ei kipulääkityksen takia ole, mutta kasvot olivat puuduksissa ja varmaankin hassun tuntuiset. Lienee tosi outoa, kun suu on nyt erilainen ja halkio kiinni; kieltä ei saa enää ulos samalla lailla. Istuttuamme hetken Idan sängyn vierellä, lähdimme kotiin ja jätimme tytön hotajien ammattitaitoiseen huomaan. Huomenna sitten pääsemme jo seurustelemaan Idan kanssa.
ida0264

3 comments

Leikkauspäivän aamu

Leikkausta ennen piti olla syömättä 6 tuntia, joten viimeiset maidot Ida sai kahdelta yöllä. Aamupalaa ei tytön harmiksi enää tarjoiltukaan, vaikka hän kuinka yritti nälkää äidille viestittää jo heti kuuden jälkeen. Uni ei enää tullut, kun aamumaidot jäivät saamatta. Kun iskä tuli kotoa seitsemän maissa tyttö oli aika puhki imettyään tuttia tunnin ilman että sieltä mitään tuli. Äitinkin oli aika puhki pidettyään tuttia tunnin tytön suussa.
ida0258

ida0259

Väsymyksestä (kun yöunet jäivät nälän takia 3 tuntia vajaiksi) ja nälästä huolimatta Ida jaksoi olla reipas tyttö, kun sai istuskella iskän sylissä. Iskä keksi ansiokkaasti tikusta asiaa tytön viihdyttämiseksi. Tässä ihmetellään Idan ranneketta.
ida0260

Pian tuli hoitaja valmistelemaan Idaa leikkaukseen. Tytölle vaihdettiin kuiva vaippa ja puettiin päälle leikkaussaliasu.
ida0261

Vielä hetken Ida sai istuskella äidin sylissä ja silloin irtosi jo hymykin – viimeinen avoin hymy. Seuraava hymy nähdään sitten korjatun huulen kanssa. Iloisella mielellä olikin hyvä lähteä hoitajatätien kanssa leikkaussaliin. Äiti ja isä lähtivat kotiin jännittämään.
ida0262

P.S. Svensson oli vähän ihmeissään, kun tulimme kotiin ilman Idaa. Se nuuhki paikkoja joissa Ida tavallisesti on ja selvästi etsi tyttöä. Kumma juttu, silloin kun Ida on kotona, Svensson ei näytä kiinnittävän tyttöön mitään huomiota. Ehkäpä asia ei olekaan niin?

Comments are off for this post

Seuraava sivu »