Prinsessa Idan päiväkirja

Archive for heinäkuu, 2008

Sevetin mummolassa Ida sai kielotkin kukkimaan

Olipas mummo mielissään, kun tulimme kylään! Siinä sitä riitti ihmettelyä puolin ja toisin, kun Ida ja mummo tutustelivat toisiinsa. Ukki oli Näätämöjoellä lohta pyytämässä.

Hyvin osasi mummo Idaa syöttää tuttipullolla. Mummon syli oli vain siinä mielessä ihmeellinen, että siihen Ida aina nukahti alta aikayksikön.

Mummon sylissä

Ehti se isäkin välillä tytärtänsä huomioimaan, vaikka suurimman osan ajasta veikin anopin tietokoneongelmien ratkominen. Ukkonen oli taas kerran sekoittanut koneen ja hajoittanut adsl-boxin.

Isän sylissä

Sohvalla

Mummo kävi pihalla ottamassa kuvan kieloista, jotka Idan kyläilyn kunniaksi alkoivat kukkimaan. Hän on tuonut ne yli 30, lähes 40 vuotta sitten Viherlaaksosta Espoosta ja hoitanut ja vaalinut niitä huolella. Kukinnalla ne tosin eivät ole palkinneet ennen tätä.

Kielot

 

Comments are off for this post

Nukkuen halki Suomen

 

Matka mummolaan Sevettijärvelle on pitkä, mutta Ida selvisi siitä tosi hyvin. Ihan piti olla hiukkasen ylpeä, että kitinät jäivät kotiin ja tyttö nukkui kiltisti auton hyrinässä suurimman osan matkasta. Ihan Espoosta asti ei yhteen menoon ajettu, vaan jatkettiin matkaa mökiltä Joroisista. Kylläpä siitä kilometrejä kertyi yli tuhat ja aikaa saatiin suttaantumaan 14 tuntia.

Vauhtia ja vaaratilanteita matkan varrelle mahtui, sillä juuri kun isä oli jossain 5-tiellä lähdössä ohittamaan edellä ajavaa perävaunullista rekkaa, siitä puhkesi rengas ja isä sai väisellä lentelevieä renkaan riekaleita ihan tosissaan. Onneksi tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. Loppumatkasta jarrutettiin muutaman kerran porojen takia mutta se nyt on pohjosen reissulla ihan tavanomaista.

Noin muuten matka sujui yllätyksittä, mitä nyt Svensson-kissa oksensi kuljetusboxiin jo ihan alkumatkasta ja kerran palattiin hakemaan unohtuneita sukkia ja myssyä. Mutta niin vain perille päästiin.

Matkalla Sevettiin

Poroja tiellä

 

Comments are off for this post

Rantasaunan hämärässä on kiva kylpeä

Kylläpä tuntui vesi mukavalle Mustaniemen mökin rantasaunan isossa vihreässä paljussa. Ida polskutteli siinä ihan mielellään: vesi oli mukavaan tuntuista ihoa vasten, isä kannatteli tyttöä joten olo oli turvallinen ja sauna oli vielä vähän lämmin äidin ja isän saunomisen jäljiltä. Mikäpäs siinä oli ollessa. Nuorena se on jo vitsa väännettävä tässäkin asiassa. Idasta tulee vielä kunnon saunoja.

Rantasaunassa

Comments are off for this post

Mökillä sielu lepää – Idallakin

Jotain erilaista mökillä Mustaniemessä oli, sillä sinne päästyämme tyttö muuttui aivan eri ihmiseksi. Poissa oli se pieni kitinä, jotka tyttö piti kotona aika usein. Lieneekö syy ollut se, että puutalo hengittää hyvin kesälläkin, joten siellä ei ollut niin painostavan kuuma kuin kotona. Tai lieneekö syynä se, että mökillä pääsee helpommin ulos, ja siellä raittiissa ilmassa nukkuessa olo on mukavampi. Tai olisiko syynä kesties se, että mökillä vanhemmatkin rentoutuvat eri tavalla kouin kotona, ja Ida vaistoaa sen. Vai vaikuttaisivatko nämä kaikki yhdessä? Vaikea sanoa, mutta joka tapauksessa taitaa Idastakin kasvaa kunnon mökkeilijä.

Isän iso käsi

Peräkammarin hetekan päällä maatessaan tyttö katseli herkeämättä ulos. Ikkunasta ei näy oikein edes puiden latvoja, mutta jotain kiinnostavaa siellä ilmeisesti sitten oli, kun sitä piti niin tarkkaan tuijotella.

Peräkammarissa

 

”;}s:2:”sv”;a:2:{s:12:”post_content”;s:1494:”

Något speciellt är de med Mustaniemi, för när vi kommit dit förändrades vår lilla flicka. Borta var gnället, gnällig var hon hemma. Undrar om de var för att ett hus av trä ”andas” bra på sommaren, luften är inte så på tryckande som hemma. Eller är de för att de är lättare att gå ut, och att luften är friskare och renare när man sover. Kanske för att föräldrarna slappnar av på ett helt annat sätt än hemma, och de märkte Ida. Eller en kombination av allt? Svårt att säga, men hur som haver så kommer nog Ida att växa upp till att älska Mustaniemi lika mycket som pappa och mamma gör.

Isän iso käsi

På sängen i all rummet kunde inte Ida slita sin blickfrån fönstret. Ur fönstret synns inte äns trätopparna, men något av intresse såg hon eftersom hon stirrade länge och väl.

Peräkammarissa

 

1 comment

Ruotsin tädit Fia ja Lillan kyläilemässä

Kyllä oli varsinainen huokailukuoro käynnissä, kun Fia-täti ja Lillan-täti tulivat Ruotsista pikavisiitille. Laivalta pääsi maihin muutamaksi tunniksi, ja sen he viettivät meillä Idan kanssa. Ei ollut tytöllä pulaa syöttäjistä tai hoivaajista, kun tuntui, että meilkein olisi pitänyt vuorolaput kirjoittaa, että kumpikin saa pidellä tyttöä yhtä paljon.

Ida nautti täysin siemauksin kaikesta saamastaan huomiosta ja kujerteli tädeille parhaansa mukaan. Ja eipä siinä muuta tarvittukaan, sillä tädithän olivat jo muutenkin ihan myytyjä. Vaikka olimme jo aiemmin olleet Ruotsiin yhteyksissä Skypellä, niin kuulema sen välityksellä ei saanut oikein käsitystä, miten pieni ja ”så söööööt” Ida onkaan.

Ida sai runsaasti tuliaisia, kun tädeillä oli mopo karannut käsistä vauvanvaatekaupassa. Voi mitä ihanuuksia! Laitoin tuliaiset heti koneeseen peseytymään, että saamme ne heti käyttöön.

Idaa kuvataan

Lillan ja Ida tutustelevat. Lillan odottaa, että Idalle kasvaa pitkät hiukset, että hän pääsee niitä letittämään.

Fian piti röyhtäyttää Ida ruokailu päätteeksi, mutta tyttö nukahti kesken kaiken.

Takapihalla Ida sätkii ja potkii Fian sylissä.

Fian sylissä takapihalla

Lillan vertaa omaa jalkaansa Idan jalkaan. Vielä on matkaa, ennen kuin tädit pääsevät opettamaan Idalle, miten korkokengillä kävellään.

Jalkavertailu

1 comment

Naapurissa grillaamassa

Nykyään meidän perheemme suurimmat jännityksen aiheet ovat siinä, nukkuuko tyttö silloin, kun vanhempien on aika syödä. Tänään olimme siis naapurissa grillaamassa ja tällä kertaa Ida onneksi nukkui kiltisti koko grillailun ja syömisen ajan. Olin juuri syönyt kaikessa rauhassa viimeiset suupalat herkullista pihviä, Koskenlaskija-pottuja ja salaattia, kun vaunuista alkoi kuulumaan vaativaa kitinää.

Sitten olikin Idan vuoro syödä. Valtava nälkä tytöllä olikin, sillä hän oli ottanut aika pitkät päivänokoset eikä herännyt edes siihen, kun hänet nostettiin muutamaa tuntia aiemmin kotisohvalta vaunuihin, vaunujen kanssa puoli kerrosta portaita alas pihalle ja sitten vielä kärrättiin naapurin takapihalle.

Naapurissa grillaamassa

Vilma (2 vuotta) oli erityisen innokas vauvan hoitaja. Hän sai syöttää Idaan äitinsä Sannan avustuksella. Tosin Sanna-äiti ei olisi saanut koskea vauvaa ollenkaan, kun Vilma häntä hoivasi.

Vilma hoitaa Idaa

Vilma, Sanna ja Ida

2 comments

Ihmeellinen mobile

Vaipanvaihdon jälkeen tyttö pötkötteli vähän aikaa lastenhuoneen pinnasängyssä sillä aikaa kun ripustin pyykkejä (pinnis ei ole vielä käytössä, sillä se ei mahdu parisängyn viereen meidän makuhuoneessa). Ja kylläpä Ida ihmetteli äidin tuunaamaa mobilea! Mukava soittoääni ja musiikin tahdissa pyörivät isosilmäiset pikku eläimet olivat kiinnostavia. Tytön jalat ja kädet vatkasivat kuin viimeistä päivää, pää pyöri ja hän piti koko ajan pientä innostunutta tuhinaa. Itseäkin alkoin naurattamaan moinen innokkuus.

Mobilea ihmettelemässä

1 comment

51 senttiä ja 3170 grammaa

Tänään oli neuvolapäivä. Mitattiin ja punnittiin ja sen semmoista. Pituutta oli tullut viikossa lisää puoli senttiä ja painoa 235 grammaa.

Painon nousu on nyt ihan kiitettävää – alussa paino ei meinannut lähteä nousuun millään, kun tyttö ei oikein jaksanut imeä tuttipullosta tavallisella tutilla, mutta nyt kaikki menee jo paremmin, sillä vellitutista tulee maitoa vähemmällä imemisellä. Imeminen on hankalaa tuon huuli- ja kitalakihalkion takia. Ymmärtäähän sen kun suu ei mene ihan kunnolla kiinni ja tuttia ei saa kielellä puristettua kitalakea vasten kovin hyvin, niin imeminen on haasteellista. Samoin rinnasta syödessä mahaan menee liikaa ilmaa ja ruokaa ei tule riittävän nopeasti, joten tyttö hermostuu siihen aika äkkiä ja silloin imemisestä ei tule mitään.

Kaikkien pakollisten kuvioiden jälkeen Idalle tulikin sitten kova nälkä, joten neuvolakäynnin päätteeksi vielä ruokailimme samalla kun jutustelimme terveydenhoitajan kanssa mukavia. Niin että ruoka kyllä mainstuu, kunhan sitä vain annetaan!

Neuvolassa

Olkapäällä ollessa tyttö nostelee päätään terhakkaasti eikä meinaa millään malttaa röyhtäistä, kun ympärillä on kaikkea niin kiinnostavaa.

Comments are off for this post

Unten mailla

Punakukkainen body päällä on hyvä ottaa päivänokoset. Eli suurimmaksi osaksi tänään on nukuttu. Yksi Idan lempiasennoista on nukkua toinen käsi ylhäällä. Puklurättejä on sohvan suojana useita, sillä koskaan ei tiedä, milloin tulee se kaikista jättipukluista jätein. Niitä kun on ollut liikkeellä täällä päin.

Päiväunilla

1 comment

Kylpypäivä – kiva päivä

Ensimmäinen kylpykerta taisi olla Idalle enemmän kärsimys kuin nautinto, sillä tyttö huusi koko kylvyn ajan palosireenin voimalla naama punaisena ja tuhannen rutussa. Toinen kerta ei ollut sen parempi. Kolmennella kerralla jätimme muovisen kylpytuen pois ja silloin selvisimme ilman huutoa. Tämä neljäs kylpy olikin sitten jo paljon mukavampi, ja näytti siltä, että tyttö jopa nautti veden kannattavasta voimasta. Ja kylvyn jälkeen oli mukavaa kuivatella iskän kanssa.

2 comments

« Edellinen sivu